Miksi lentoyhtiöt hylkäävät lentokorvaushakemukset

(ja miten hylkäys voidaan kumota)

Yhä useammat lentomatkustajat tietävät, että lennon viivästyminen, peruutus, jatkolennon menettäminen tai lennolle pääsyn epääminen voi oikeuttaa rahalliseen korvaukseen. Säädökset kuten EU:n asetus 261/2004, Montrealin yleissopimus (artikla 19) sekä kansalliset matkustajansuojaa koskevat lait muodostavat oikeudellisen perustan korvauksen, kulujen palautuksen tai vahingonkorvauksen vaatimiseen.

Käytännössä kuitenkin suurin osa lentokorvaushakemuksista hylätään lentoyhtiöiden toimesta.

Matkustajat saavat usein lyhyitä, vakiomuotoisia vastauksia, joissa viitataan poikkeuksellisiin olosuhteisiin, turvallisuussyihin, lennonjohtorajoituksiin tai asetuksen soveltumattomuuteen. Monet luopuvat tässä vaiheessa — vaikka lentoyhtiön hylkäys olisi oikeudellisesti perusteeton.

Tässä artikkelissa selitetään, miksi lentoyhtiöt hylkäävät korvaushakemuksia, mitkä perustelut ovat laillisia ja mitkä harhaanjohtavia, ja ennen kaikkea — miten hylkäys voidaan kumota oikealla juridisella strategialla.

1. Todellinen syy siihen, miksi lentoyhtiöt hylkäävät niin paljon hakemuksia

Lentoyhtiöt eivät hylkää korvauksia sattumalta.

Korvausjärjestelmät on rakennettu:

• minimoimaan maksut,

• estämään vaatimusten eskalointi,

• suodattamaan matkustajat ilman oikeudellista osaamista,

• perustuen siihen, että useimmat matkustajat eivät vie asiaa pidemmälle.

Jopa selkeissä tapauksissa lentoyhtiöt käyttävät usein automaattisia hylkäyksiä, jotka perustuvat mallivastauksiin eikä yksittäisen lennon juridiseen analyysiin.

Lentoyhtiön näkökulmasta strategia “ensin hylkää, myöhemmin ehkä sovittele” on kustannustehokas.

2. Yleisimmät syyt lentokorvauksen hylkäämiseen

2.1 ”Poikkeukselliset olosuhteet”

Tämä on yleisin hylkäyksen peruste.

Lentoyhtiöt väittävät häiriön johtuneen:

• epäsuotuisista sääolosuhteista,

• lennonjohdon (ATC) päätöksistä,

• lentoaseman rajoituksista,

• turvallisuusuhista,

• lakoista,

• teknisistä vioista, jotka esitetään turvallisuuskysymyksinä.

EU-asetuksen 261/2004 mukaan lentoyhtiö vapautuu korvausvelvollisuudesta vain, jos se pystyy todistamaan, että viivästys tai peruutus johtui poikkeuksellisista olosuhteista, jotka eivät olleet sen hallinnassa, ja että kaikki kohtuulliset toimenpiteet oli toteutettu.

Käytännössä tätä käsitettä käytetään usein väärin.

Tyypillisiä väärinkäytöksiä:

• tavanomaiset tekniset viat esitetään turvallisuusriskeinä,

• miehistöpula luokitellaan operatiiviseksi syyksi,

• edeltävien lentojen ketjuviivästykset,

• sääongelmat toisella lentoasemalla,

• ennakoitavat ja hallittavissa olevat ATC-rajoitukset.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan monet näistä eivät ole poikkeuksellisia olosuhteita.

2.2 ”Viivästys oli alle 3 tuntia”

Monet hakemukset hylätään väitteellä, että saapumisviivästys jäi alle kolmen tunnin.

Lentoyhtiöt voivat:

• laskea ajan kosketuksesta kiitotiehen eikä ovien avaamisesta,

• käyttää aikataulun mukaista aikaa todellisen sijaan,

• nojautua puutteellisiin lentotietoihin,

• sivuuttaa uudelleenreitityksen vaikutukset.

EU-oikeuskäytännön mukaan saapumisaika määritellään hetkeksi, jolloin vähintään yksi lentokoneen ovi avataan ja matkustajat voivat poistua koneesta.

Muutama minuutti voi ratkaista oikeuden 250 €, 400 € tai 600 € korvaukseen.

2.3 ”EU261 ei sovellu tähän lentoon”

Tämä perustelu on usein osittain tosi mutta harhaanjohtava.

EU261 soveltuu, kun:

• lento lähtee EU/ETA-alueen lentoasemalta (riippumatta lentoyhtiöstä), tai

• lento saapuu EU:hun ja sitä operoi EU-lentoyhtiö.

Lentoyhtiöt hylkäävät usein hakemuksia:

• EU:n ulkopuolelta lähteviltä lennoilta,

• jatkolennoilta eri lentoyhtiöillä,

• koodinjakolennoilta,

• EU:n ulkopuolisten lentoyhtiöiden lennoilta,

• uudelleenreititetyiltä matkoilta.

Usein jätetään mainitsematta, että tällaisissa tapauksissa Montrealin yleissopimus voi silti soveltua, erityisesti artikla 19, joka koskee viivästyksestä aiheutuneita vahinkoja.

EU261-hylkäys ei automaattisesti tarkoita, ettei korvausta voi saada lainkaan.

2.4 ”Matkustaja hyväksyi voucherin tai vaihtoehdon”

Jotkut lentoyhtiöt väittävät, ettei korvausta enää makseta, koska:

• voucher hyväksyttiin,

• lipun hinta palautettiin,

• uudelleenreititys käytettiin,

• tarjottiin huolenpitoa (ruoka, hotelli).

Useimmissa tapauksissa huolenpitovelvollisuus ei korvaa rahallista korvausta.

Ellei matkustaja ole nimenomaisesti ja pätevästi luopunut oikeuksistaan, lentoyhtiö säilyy vastuullisena.

2.5 ”Hakemus tehtiin liian myöhään”

Lentoyhtiöt soveltavat usein virheellisiä vanhentumisaikoja.

Todellinen määräaika riippuu:

• kansallisesta lainsäädännöstä EU261-tapauksissa,

• Montrealin yleissopimuksen kahden vuoden määräajasta,

• siviilioikeudellisista säännöistä.

Monet ”vanhentuneet” vaatimukset ovat edelleen oikeudellisesti voimassa.

3. Miksi lentoyhtiöiden hylkäykset ovat usein juridisesti heikkoja

Tyypilliset hylkäyskirjeet ovat:

• vakiomuotoisia,

• epämääräisiä,

• vailla todisteita,

• sivuuttavat todistustaakan.

EU-oikeuden mukaan todistustaakka on lentoyhtiöllä, ei matkustajalla.

Poikkeuksellisiin olosuhteisiin vetoamiseksi lentoyhtiön on todistettava:

1. häiriön täsmällinen syy,

2. sen poikkeuksellisuus,

3. hallinnan puute,

4. kaikkien kohtuullisten toimenpiteiden toteuttaminen.

Useimmat hylkäykset eivät täytä näitä vaatimuksia.

4. Lentoyhtiöiden tyypilliset taktiikat perusteettomissa hylkäyksissä

Yleisiä keinoja ovat:

• valikoiva tietojen luovutus,

• epämääräiset ”operatiiviset syyt”,

• turvallisuuden ja huollon sekoittaminen,

• oikeuskäytännön sivuuttaminen,

• menettelyn monimutkaistaminen,

• vastausten viivyttäminen.

Näiden tunnistaminen on ratkaisevaa.

5. Miten lentokorvauksen hylkäys voidaan kumota

5.1 Vaihe yksi: oikeudellisen perustan määrittäminen

On selvitettävä, sovelletaanko:

• EU-asetusta 261/2004,

• Montrealin yleissopimusta (artikla 19),

• kansallista matkustajansuojaa,

• kuluttajansuojaa,

• sopimusvastuuta.

Väärä oikeudellinen perusta johtaa lähes aina uuteen hylkäykseen.

5.2 Vaihe kaksi: lentoyhtiön perustelujen analysointi

Jokainen hylkäystyyppi vaatii oman vastastrategiansa:

• poikkeukselliset olosuhteet → oikeudellinen ja tosiseikkoihin perustuva kumoaminen,

• virheellinen aikamittaus → riippumattomat lentotiedot,

• soveltumattomuus → reitti- ja lentoyhtiöanalyysi,

• vanhentuminen → lain tulkinta.

Yleiset vastaukset eivät toimi.

5.3 Vaihe kolme: vaadi todisteita, älä pelkkiä väitteitä

Lentoyhtiön on esitettävä:

• tapahtumaraportit,

• tekniset lokit,

• NOTAM-ilmoitukset,

• METAR-sääraportit,

• ATC-asiakirjat.

Todisteeton hylkäys on juridisesti heikko.

5.4 Vaihe neljä: strateginen eskalointi

Mahdollisia keinoja:

• uusi vaatimus juridisin perustein,

• vaihtoehtoinen riidanratkaisu (ADR),

• valvontaviranomaiset,

• oikeudenkäynti,

• sovinnollinen ratkaisu.

Oikea polku riippuu lainkäyttöalueesta ja tapauksen vahvuudesta.

Tarkista korvaus

Jos lentosi viivästyi, peruutettiin tai muuten häiriintyi — hae korvausta ammattilaisten avulla.

6. Miksi omatoimiset (DIY) vaatimukset epäonnistuvat usein hylkäyksen jälkeen

Matkustajat kohtaavat usein:

• toistuvia mallihylkäyksiä,

• vastaamattomia yhteydenottoja,

• menettelyllisiä esteitä,

• monimutkaisen toimivallan,

• määräaikojen ongelmia.

Lentoyhtiöt tunnistavat helposti edustamattomat vaatimukset.

7. Montrealin yleissopimuksen rooli, kun EU261 ei sovellu

Montrealin yleissopimuksen artikla 19 mahdollistaa todellisten vahinkojen korvaamisen, kuten:

• majoituskulut,

• menetetyt jatkoyhteydet,

• tulonmenetykset,

• ylimääräiset kuljetuskustannukset.

Vaikka korvaus ei ole kiinteä, vastuu on todellinen ja täytäntöönpanokelpoinen.

8. Tapaukset, joissa hylkäykset kumotaan useimmiten

Käytännössä menestyksekkäästi riitautetaan hylkäykset, jotka liittyvät:

• virheellisesti luokiteltuihin teknisiin vikoihin,

• miehistön rotaatio-ongelmiin,

• ketjuviivästyksiin,

• lentoasemien ruuhkautumiseen,

• myöhästyneeseen saapuvaan lentokoneeseen,

• operatiiviseen virheeseen.

9. Miksi lentoyhtiöt maksavat korvauksen oikeudellisen paineen alla

Kun lentoyhtiö kohtaa:

• selkeän oikeudellisen analyysin,

• todistetun sääntelyn soveltuvuuden,

• dokumenttivaatimukset,

• oikeudenkäynti- tai seuraamusriskin,

alkuperäinen hylkäys muuttuu usein maksettavaksi korvaukseksi.

10. Yhteenveto: hylkäys ei ole loppu

Lentoyhtiön hylkäys ei ole lopullinen päätös.

Ymmärtämällä:

• hylkäyksen syyt,

• perustelujen oikeudellisen kestävyyden,

• oikeat painostuskeinot,

matkustajan oikeudet voidaan panna tehokkaasti täytäntöön.